Tulevaisuutta ei voi ennustaa ja tietää etukäteen, mutta mielessä se on hieman. Mitä tahansahan voi tapahtua mutta turha stressata siitä. Mulla oli ammattikoulun aikana kun opiskelin lähihoitajaksi haave: sairaanhoitaja. Haave tuli uudestaan esiin töissä ollessa v.2012. Kattelin jo ammattikorkean kouluja ja hakuja ja näin. Mutta sitten tuli se mutta. Ei taloudellinen tilanne antanut periksi. Ja sitten tuli häät ja sen jälkeen jo perheen lisäys jo tilanteeseen. Elikkä haave on vieläkin haave. Tosin ammatti on vaihtunut.
Tosin toinen ammatti oli jo mietinnässä joskus jo ammattikoulun aikaan, kun liikuin paljon ja kattelin mitä söin. Elikkä fysioterapeutti on haaveammattina. Ja on edelleen. Jospa joku päivä… Vai jotain muuta? Mitä muuta? Onneksi olen vielä nuori ja kerkeän opiskelemaan. Vaikka kuulemma opiskelu pitkän ajan jälkeen on aika tökkivää….
Mitä se olisi? Jotain mihinkä liittyy hoitotyö vai jotain ihan muuta? Minulla onneksi on tässä aikaa miettiä, äitiyslomalle jään loppuvuodesta, joten on aikaa miettiä mitä tekee. Lähihoitajana olen töitä tykännyt tehdä, ja tykkään edelleen, mutta olisi kiva tehdä jotain muuta, ja opiskella lisää. Mutta sen näkee sitten mitä tulevaisuus tuo tullessaan.